HISTORIAN HAVINAA

... Kuinka kaikki sai alkunsa? ...

Spode vuonna 1993 keväällä, ollessaan elämänsä kunnossa alkoi ehdotella että Rekolan nuorten pitäisi perustaa oma jalkapallojoukkue ja alkaa pelaamaan sarjassa. Tätä ennen olimme Rekolan kentällä jo vuosia käyneet potkimassa  "Mäen jengissä" pari kertaa viikossa. Spoden poraamista omasta jengistä kuuntelimme aikamme ja sovittiin että pidetään palaveri missä katsotaan saadaanko porukkaa kasaan. Keväällä -93 sitten kokoontui iso jalkapallosta kiinnostunut seurue (Ami, Spode, Jarmo) Matinkuja kolmeen. Palaveria pitäessämme ja  yhdistyksen rekisteröintipapereita pyöritellessä päätimme perustaa oikean jalkapallojoukkueen. Olimme kolme lahopäätä emmekä osanneet täyttää edes yhdistysrekisteripapereita. Onneksi siskoni oli kotona ja sillä riitti edes vähän älliä auttaa meitä papereiden täytössä, jotta päästäisiin alkuun. Muistaakseni Spode valittiin puheenjohtajaksi ja Ami varapuheenjohtajaksi. Pahasti lukihäiriöinen Jarmo halusi sihteeriksi. 

Rekisteröinti (osa 1)

Rerkisteröintipaperit saatiin jotenkin täytettyä; vain joukkueen nimi unohtui. Onneksi viisas puheenjohtajamme huomasi parin viikon päästä asian. Spode ja Ami pitivät palaverin Kehäkessalla miettien nimeä jengille. On se uskomatonta kuinka vaikeaa yhden nimen keksiminen voi olla. Spoden kanssa kinastelimme varmaan pari tuntia pelkästä nimestä (hitaasti hyvä tulee). Spode halusi jotain repäsevää nimeä ja mä halusin jotain virallista nimeä. halusin nimeen Rekolan koska meillä kaikilla on jotain sidoksia Rekolaan. Rekolassa oli jo Rekolan raikas ja  Rekolan urheilijat. Parin tunnin pähkäilyn jälkeen mulla välähti (eka ja  vika kerta) "että pallo, Rekolanpallo". Tais Spode sitten keksiä lyhentää sen Repaksi (mikä välkky). Kun kilpailevalla seuralla (pk-50) oli  jotain kivoja numeroita nimessään päätimme vähän matkia heitä ja laittaa Rekolan pallon perään 93 (tarkoittaa perustamisvuotta). Nyt saimme lisättyä nimen rekisteröintipapereihin. Ne on nyt valmiit, jippii! Luultiin me.

Spode lupasi viedä paperit rekisteröintitoimistoon. Veihän se ne. Hyvä. Kerron myöhemmin lisää, miten papereiden kanssa kävi. Soitimme piiriin ja ilmoitimme että Rekolaan on tullut uusi jalkapallojoukkue. Toivottivat tervetulleeksi ja ilmoittivat että syys-kierrokselle mahtuisi mukaan. Ennen vanhaan pelattiin oma kevät-sarja ja oma syys-sarja. aloimme kokoamaan joukkuetta Rekolan hulttioista. Joku humanoidijengi saatiin kasattua jotta pääsimme syksyn-93 sarjaan pelaamaan. Ei se porukka mikään huippujengi ollut, mutta valtavaa intoa täynnä. Uudet hienot pelipaidat päällä, ylpeinä lähdimme Rekolan Shelliltä ekaan peliin Backaksen stadionille. 

Ami hankkii pelipaidat

Jätkät vittuili mulle aika rankasti meidän hienoista pelipaidoista. Mä olin tehnyt niiden eteen pirusti duunia. Ekana jouduin etsimaan sponssin joka kustantaisi meille paidat. Rautakirja oli hyvä yritys ja ne lupas auttaa paitojen hankinnassa (boikotoikaa R-kioskeja). Jouduin ajamaan jakoajoa Rautakirjalla kahtena sunnuntaina palkatonta keikkaa, että ne lahjottais meille paidat. Ok, mä tyhmä ajoin keikat ja sain ison pahvilaatikon missä pitäisi olla meidän uudet hienot pelipaidat. arvatkaa vituttiko kun avasin laatikon ja löysin 30kpl harmaita teepaitoja??? (kai mua oli vähän kusetettu); eipä siinä valittamiset auttanut, vaan piti lähtee Sinoopperiin ostamaan maalia jotta voisin väsätä numerot paitoihin.

Historian kannalta  on tärkeää muistella ekaa peliä. Backaksen stadionilla vastaan asettui "Korkin" jengi. mikä ihmeen "Korkin" jengi? Tais Korkki olla joku legenda Karosen Akille kun puhui silmät pyöreinä ja kehu kuinka kova jätkä Korkki on pelaa fudista. Tais pieni paniikki iskeä koko porukkaan. Aki valoi  epätoivoa koko porukkaan sanomalla: "Kyllä se kolmella jätkällä Korkki kai pysähtyy". Muistelen että nimi Korkki pyöri sen jälkeen kaikkien huulilla ja siitä jätkästä tais tulla joku legenda. Ainakin Akille se  sitä jo oli:) Eipä toi Korkki ollut sit loppujen lopuksi mikään  erikoinen pelimies. No ekaan peliin ja itse tapahtumiin. Mut laitettiin maaliin. Yes! Alkoi alkulämmittelyvetojen aika. Jätkät veteli kuudentoista viivan takaa lämppäri vetoja. Spode käsitti väärin alkulämmittelyn tarkoituksen ja halusi vetää mulle pilkun; ja mä urpo suostuin. Se hullu veti pilkun täysii. Pallo tuli kuin tykin suusta  suoraa kohti. Käsi vaan eteen ja samalla peukalo vääntyi 180 astetta. Se siitä ja nivelsiteet repes. Kiva fiilis ennen Repan ekaa peliä. Tuli vähän kiire etsiä uutta veskaria. Ei sinne kukaan halunnut, eikä  mennyt. Sinne mä jouduin menee peukalo teipattuna ja turvoksissa.

Maali!

Seuramme historian ensimmäinen kapteenimme Spode meni kättelemään tuomarin ja vastustajan kapteenin. Pilli soi ja Repan ensinmäinen peli oli totta syksyllä 1993. Spode kärjessä, Hammarin Pasi liberona ja mä maalissa. Muut pelaajat oli yleensä kaikki pallon perässä juoksemassa. Pelaajien puolustukseksi on sanottava että Backaksen  kenttä oli niin pieni ettei siellä pystynyt kunnon peliin. (niin niin, kyllä vastustaja osas pelata) Muistoni pelistä ovat vähän hämärät,  koska jännitin maalissa niin perkeleesti. Näkökenttä sumeena, jalat löysänä ja peukalossa hirvee särky. Yht'äkkiä koko Repa repes. Spode teki Repan historian ekan maalin. Voi sitä huutoa ja riemua mitä yksi pallo voi saada aikaiseksi mennessään maaliin. Peli jatkui ja meidän peli oli sekavaa sähläämistä (siinä me ollaan parhaimillaan).

Repan tuhkimotarinalle tuli nolo loppu. Vastustaja pääsi paria minuuttia ennen loppua vetämään kuudentoista viivalta (Backaksessa noin 10m). Veto tuli suoraan minua kohti. Jippii, ton mä liimaan ajattelin. Notkea ja nopea Hammarin Pasi oli kuitenki erimieltä. Pasi päätti katkaista vedon ennen kuin pallo tulisi syliini. Pasi kurotti jalkansa väliin ja osuihan se siihen. Polvella. Katselin epätoivoisena kun pallo muutti polvesta suuntaassa ja painui kierteisenä maaliin. Peli tasoittui 1-1. Masennus, mä hajosin, tunteeni kuohuivat. Taisi Pasi saada siitä osansa. Tästä tilanteesta alkoi Repan suutasoittava pelityyli, mikä jatkuu vielä näinä päivinä. Pilli soi. Repan eka matsi oli loppunut ja ensinmänen piste saatu seiska-spanarissa. Pelin jälkeen tais jätkät vähän vinoilla  Akille siitä Korkista: "olipa ihme jätkä se Korkki". Muutama vuosi sitten vierähtikin seiskassa.

Rekisteröinti (osa 2)

Nyt takaisin niihin rekisteröintipapereihin. Rekisteröintiyhdistys lähetti Spodelle paperit takas ja ilmoitti että paperit oli puuttellisesti täytetty. Spode lupas täyttää puutekohdat ja lähettää ne takas. Ihan hyvä lupaus, mutta tais vähän kestää. Vuonna 95 palloliitto otti meihin yhteyttä ja ilmoitti ettei voida pelata sarjassa kun seuraa ei oltu rekisteröity. Spode perkele ei ollut muistanut/jaksanut? lähettää papereita takas. Lopulta saimme rek.-paperit täytettyä ja seuramme hyväksyttiin yhdistykseksi. Näin saimme jatkaa sarjassa pelaamista. Faktaa: seuramme on perustettu -93 mutta jonkun kämmin takia rekisteröity 95. Jarmon toimiessa sihteerinä hoiti hän Repan papereita yhtä hyvin kuin firmansa (firma meni konkkaan), niin mä hölmö menin haalimaan itselleni sihteerin hommat. Olihan jobi toi sihteerinä oleminen. Kiitokset seuraajalleni Arto Vänskälle joka suostui ottamaan sihteerin hommat itselleen. Arto hoiti hommansa hienosti useita vuosia kunnes vuonna 2001 alussa Artolle päätettiin antaa pieni tauko Repan papereiden pyörittämisestä. 

Kuutosdivari

Nousu kutoseen. Pelatessamme muutaman vuoden seiskassa ilman kummempaa menestystä piiri päätti lopettaa seiska-spanarin ja laajentaa kutosta. Repan yksi tavoite oli saavutettu eli nousu kutoseen (ei me sitä nousua taidettu paljon juhlia). Seuraava tavoite oli päästä vitoseen  pelaamaan täydet 90 min tunnin sijasta. Meni taas muutama vuosi kunnes vuonna -99 syksyllä tulimme lohkossamme kakkoseksi. Pk-50 muuten voitti lohkomme ja nousi suoraan vitoseen. Meidän tilanne lohkojen kakkosena oli vielä epäselvä koska piirin epäselvien ohjeiden mukaan lohkokakkoset voi nousta jos vitosessa on tilaa????? Helmikuussa vuonna 2000 sitten selvisi että pelaamme vitosessa. Kiva juhlia nousua keskellä talvea kun edellisestä pelistä oli  monta kuukautta. 

Viitosdivari

Eka kausi vitosessa oli mielestäni tuskainen. Uusien pelaajien myötä joukkueella oli paljon taitoa ja uskoimme kauden alussa olevamme lohkomme kärkijoukkueita. Ennakko-odotuksiltaan hyvän kauden pilasi jo vuonna -93 opittu ja niin tunnusomainen Repalle; eli suunsoitto. Lässytys johti siihen että pelit meni heikosti. Tarvittava pistemäärä kuitenkin saavutettin (18) ja säilyimme sarjassa. Tiukaksi meni koska 17 pisteellä putosi vitosesta. Onneksi kauden lopussa menimme pelaamaan pk-50:nen juhlaturnaukseen. Kaadoimme ekassa pelissä Akin komealla maalilla Koips:n 1-0. Seuraava peli oli Peekoota vastaan. Tuulen nopea Vode tuikkasi 1-0, ja lisää maaleja nähtiin kun Nikulainen ratkaisi pelin meille 2-0. Kolmas peli oli jotain stadin porukkaa vastaan. Taidetiin voittaa 3-1? Joka tapauksessa menimme loppuotteluun Peekoota vastaan. Tiukan pelin ratkaisi mahtava Repan joukkuehenki ja Yle tekikin  komean voittomaalin. Saimme palkinnoksi hienon pokaalin, mutta paras palkinto oli se yhteen hiileen puhaltaminen yhteisen asian puolesta. Tällä asenteella kun joukkue olisi pelannut koko kauden, olisimme varmasti olleet lohkomme kärkijoukkue. 

Tilanteita

Repan historiassa välillä 1993-2001 on tapahtunut paljon. Repassa on käynyt pelaamassa aikamoinen joukko eritasoisia jätkiä. On ollut pubista revityistä juopoista aina ex- ammattilaispelaajiin. Alusta lähtien Repalla on ollu sosiaalinen tilaus Itä-Vantaan palloilussa. Repaan on ollut helppo tulla pelaamaan, koska emme ole olleet mikään sisäpiirijoukkue. Vuonna -93 olin kovassa kunnossa ja pääsin jopa avauskokoonpanoon. Vuonna 2000 polvi- ja nilkkavaivaisena kävin kääntymässä pari kertaa kentällä. 70 kiloisesta, 25 vuotiaasta huippupelaajasta oli tullut 93 -kiloinen ja 33 -vuotias rampa joukkueen manageri (huima uraputki). Paljon on yhdessä nähty ja koettu tänä aikana. Kerron seuraavassa muistamiani repan keissejä. Pelattiin Järvenpäässä 6d matsia. 

Eräässä kovassa kontaktitilanteessa meidän pelaajalta meni sääriluu poikki. Ambulanssi tilattiin paikalle. Ensihoitajat leikkasivat verryttelyhousut halki. Seuraavaksi he alkoivat leikata sukkaa ja nappiksia jotta voisivat asentaa ilmalastan jalkaan. Sukkaa leikatessa he ihmettelivät sukassa olevaa tummaa  epämääräistä klönttiä. Epämääräinen klöntti paljastui kymmeneksi grammaksi hassista jonka kaveri oli laittanut sukkaansa ettei sitä varasteta pukukopista. Kaveri lähti peijakseen ja hassis poliisille. Kipsi jalkaan ja sakot päälle. 

Olikohan vuosi -95 kun ilmoittauduimme talvisarjaan? Talvisarjapelit pelattiin Tikkurilan hiekkakentällä. Kaikki odottivat ekaa talvisarjapeliä. Niin myös Soinisen Tomi. Tomppa soitti mulle pari tuntii ennen ekaa peliä. Suora lainaus puh.-keskustelusta: "en voi tulla tänään matsiin kun mun kumisaapaat on faijan luona  Kesälahdella. Kentällä on lunta ja mun sukat kastuisivat" Ami: "???" 

Repassa on aina ollut "imua" maalivahdeilla. Eräs innokas maalivahti kävi Myyrmäestä asti Rekolassa peleissä. Koska myös mä asun Myyrmäessä, kuljimme hänen autolla peleihin. Erääseen peliin taas matkatessa kehällä auto syttyi palamaan. Konehuone kärventyi aika pahasti ennen kuin saatiin se sammutettua. No, ei siinä mitään, sattuuhan sitä. Auto lähti korjaamolle. Veskari uhosi että alkaa käydä peleissä fillarilla. Niinhän se  sitten alkoikin tekemään. Sahas fillarilla Myyrmäki- Rekola väliä. Eräääseen matsiin matkatessani näin veskarin sotkevan fillarilla kehä kolmosta pitkin Tiksiin päin. Kymmenen minuuttia ennen peliä soitin hänelle ja kysyin ehtiikö hän pelin alkuun. Vastashan tuo ja sanoi olevansa kohta kentällä, ehkä voi vähän alusta myöhästyä. Vähän??? kuusi vai kymmenen vuotta?? Ei näkynyt veskaria pelissä eikä kukaan ole kuullut hänestä mitään. Liekö mies enää edes elossa? 

Mitä Rekolan pallo merkitsee minulle. Rekolan kenttä on kirkko, jalkapallo on uskonto ja Repa on jumala. Tyttöystävät tulee ja menee, mutta Repa on ja pysyy! Historiaa kirjoittaessa jouduin tekemään kaiken oman muistini varassa  (dementia voi vaivata). Koska mitään kirjallista dokumenttia ei ole säästynyt. Jos joku huomaa tekstissä asiavirheitä, pyydän häntä ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Repassa on vuosina 1993-2001 tapahtunut paljon erilaisia juttuja/tapahtumia. En voi muistaa niitä kaikkia. Jos sinä muistat jotain juttuja Repasta  ole ystävällinen ja ota yhteyttä Amiin niin saadaan kirjattua ne Repan kotisivuille.

terveisin: Ami